Rauman normaalikoulun 6B -luokkaa opettava Kirsi Urmson oli jo pitkään ollut kiinnostunut luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta. Taideharrastuksensa kautta hän sai sattumalta kuulla taiteilija Päivi Raiviosta, joka etsi alakoululaisia ympäristötaideprojektiin keväällä 2014.
Urmson kiinnostui heti ja otti yhteyttä taiteilijaan. Taideteos muotoutuisi pitkään autiona seisseen Sepän talon puutarhaan Rauman keskustassa. Taiteen tekemisen lisäksi tavoitteena oli antaa hylätylle paikalle väliaikainen identiteetti ja herättää keskustelua sen tulevaisuudesta
Vaikka projekti vaati melko pitkää sitoutumista, sopi se Rauman normaalikoulun opetusohjelmaan hyvin. Koulu kuuluu sekä kestävän kehityksen Vihreä Lippu -ohjelmaan että UNESCO -koulujen verkostoon. Lähiympäristönäkökulma sekä kaupunkihistorialliset kohteet – tärkeimpänä maailmanperintökohde Vanha Rauma – olivat koululle tuttuja jo ennestään.
Urmsonia kiehtoi ajatus siitä, että oppilaat saisivat olla mukana koulun ulkopuolisessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Oman luokan tai koulun projektien sijaan tutustuttaisiin taiteilijaan ja yhteisötaiteen tekemiseen, kansalaisvaikuttamiseen sekä kaupungin eri toimijoihin. Sepän talon kautta myös yhteys kotikaupungin menneisyyteen ja tulevaisuuteen tiivistyisi.
Työtä tekeville
Rauman Freinetkoulusta osallistuivat Tunne + Tila -teoksen syntyyn Heli Väisäsen 2-luokkalaiset ja heidän koulukumminsa, Piia Auvisen 6-luokkalaiset. Luokat houkutteli mukaan mahdollisuus työskennellä ulkona, taiteen ja kasvien parissa.
Freinetpedagogiikan keskiössä ovat käytännön työ ja toiminta, oppilaiden senhetkinen todellisuus sekä koulun oma lähiympäristö. Näkökulma korostaa lapsen halua oppia ja vaikuttaa ympäristöönsä. Sepän talon puutarha tarjosi lapsille juuri tätä: mielekästä työntekoa ja toiminnallisuutta lähiympäristössä sekä monia uusia elämyksiä.
Sekä norssilaiset että Freinetkoulun lapset saivat kevään aikana kylvää puutarhakasveja ja tutustua niiden ominaisuuksiin läheisessä Seminaarin puutarhassa. Kesän kynnyksellä Sepän talon puutarha heräsi eloon puisista paviljongeista ja lasten istutuksista koostuvan taideteoksen voimin.
Kevyemmällä kädellä
Puutarhaa saattoi käyttää myös kevyempään pedagogiseen työskentelyyn. Läheisen Karin koulun opettaja Tarja Kuisma ei oppilaineen voinut sitoutua pitkään projektiin. Seurattuaan Sepän talon tapahtumia kesän ajan, päätti hän silti hyödyntää puutarhaa hieman erilaisena oppimisympäristönä.
Kuisman luokan ohjelmaan kuului ensin liikunnallinen taiji-tunti puutarhassa. Voimistelun jälkeen siirryttiin kuvataiteeseen ja ikuistettiin Sepän talon ja puutarhan tunnelmia vesivärein ja väriliiduin. Teokset koottiin saman tien näyttelyksi ja liitettiin osaksi talon tapahtumaviikon ohjelmaa.
Kuisman kokemusten mukaan lähiympäristöön jalkautumista arkaillaan ryhmän kanssa usein turhaan. Kun luokasta poistutaan säännöllisesti, ei tilanne ole ryhmälle liian levottomuutta herättävä. Hyvän rutiinin myötä lapset oppivat toimimaan uusissa tilanteissa ja paikoissa niiden vaatimalla tavalla.
