Menneen ajan lumoa //
MITÄ OPITAAN?

”Tällä menetelmällä ei opita pelkästään historiaa, vaan ennen kaikkea historian kautta. Ja parhaitenhan oppii tekemällä itse!” — Annina Ylikoski, koordinaattori

”Köydenpunonta oli hauskinta! En ollut koskaan kokeillut, mutta yhdessä sekin sujui.” — Osallistuja, 8 lk.

Valitse näkökulmasi

1. Historian elävöitys

Aikamatkalla historia tulee lähelle, sekä ulkoisten puitteiden ja toiminnan, että roolien kautta. Osallistujat pääsevät kokemaan paikkakuntansa menneisyyden ja siihen vaikuttaneet ilmiöt yksilötasolla. Erot ja yhtäläisyydet nykypäivään tulevat näkyviksi. Aikamatkan teeman ja kysymysten pohtiminen historiallisen roolin kautta on monelle silmiä avaava kokemus.

2. Draama ja ilmaisu

Osallistujien ei ole pakko varsinaisesti esiintyä tai eläytyä, mutta etenkin jälkimmäiseen kannattaa kernaasti rohkaista. Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä helpommin rooliin solahdetaan ja sitä kehitetään eteenpäin. Aikuisten esimerkki tekee paljon. Ennakkoon valmistautumalla draamaa voi painottaa enemmänkin.

3. Kädentaidot

Aikamatkalla pääsee kokeilemaan monia taitoja tai tekniikoita, jotka muuten saattavat jäädä kokematta. Erilaiset kädentaidot kehruusta vuolemiseen tarjoavat konkreettista oppimista – ja usein myös haastetta! Tehtävät kannattaa valita laajalta skaalalta ja koota paletti, jossa esiin pääsevät keskenään erilaiset taidot ja vahvuudet.

4. Kulttuuriperintö ja -ympäristö

Paikallisidentiteetti vahvistuu ja kotiseudun tuntemus syventyy Aikamatkalla kuin itsestään. Tapahtumassa onkin syytä tuoda esiin nimenomaan lähiympäristöä ja paikallisia perinteitä, oli kyse sitten ruuasta, toimintapisteistä tai tematiikasta. Ajasta toiseen liikuttaessa hahmottuu myös perinteiden ja ympäristön muutos.

Kokemuksellinen ja elämyksellisen tapa tutustua paikallishistoriaan

Jarmo Lintunen, FM, KM Yliopistonopettaja/Draamakasvatus & kirjoittaminen, Jyväskylän yliopisto

Mika Terävä, FM Yliopistonopettaja / Draamakasvatus, Jyväskylän yliopisto

Sanni Swahn, FM Yliopistonopettaja / Draamakasvatus, Jyväskylän yliopisto

Aikamatkalla-menetelmä linkittyy hyvin vuonna 2016 voimaan tulevaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan, jossa korostetaan opetuksen ilmiöpohjaisuutta. Historian ja maantiedon lisäksi menetelmää voi integroida myös muihin oppiaineisiin. Toteutettu hanke on myös hyvä esimerkki siitä, miten isolla ja monialaisella työryhmällä ja ennakkoluulottomalla asenteella on mahdollista toteuttaa merkityksellisiä sisältöjä ja elämyksiä.

Edustamamme draamakasvatuksen oppiaineen näkökulmasta Aikamatkalla-menetelmä sijoittuu genreltään draamaseikkailun ja LARP:n (Live Action Role Play) välimaastoon. Fiktiivisen ympäristön rakentamisessa siinä hyödynnetään erinomaisesti paikallishistoriaa ja kulttuuriperintöä.

Menetelmän jatkokehittelyä ajatellen pohdimme seuraavanlaisia kysymyksiä: Voisiko osallistujien mahdollisuutta vaikuttaa fiktion maailmaan lisätä hyödyntämällä muista soveltavan draaman (esimerkiksi prosessidraaman) genreistä peräisin olevia työtapoja? Kuinka voisi huomioida nykyistä tarkemmin eri-ikäisten lasten ja nuorten tarpeita ja kykyjä? Miten lisätä reflektiota (sekä historiallisten tapahtumien että henkilökohtaisten kokemusten) prosessin eri vaiheisiin?

Kaiken kaikkiaan lukemiemme dokumenttien perusteella työskentelystä välittyy hyvä kuva kokemuksellisesta ja elämyksellisestä tavasta tutustua paikalliseen historiaan ja sen yhteydestä laajempaan historialliseen kontekstiin ja aikamme ilmiöihin.

TOTEUTA OPS:ia

Aikamatka antaa mahdollisuuden tutustua tiettyyn teemaa varsin laaja-alaisesti. Historia ja draama ovat toteutuksessa selkeä pari, mutta myös käsityöt, ympäristö- ja luonnontieto sekä maantieto istuvat hyvin kokonaisuuteen.

Aikamatka sopii erinomaisesti koko esi- ja peruskoulutaipaleen ajalle, kunhan aihe ja toiminnot sovitetaan ryhmän iän mukaan. Nuoremmat voivat ottaa haltuun entisajan kädentaitoja ja tutustua roolileikin kautta paikkakuntansa historiaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen historian opetuksen alkua. Vanhempien kanssa esiin voi ottaa esiin jo hieman rankempia tai jopa kiistanalaisia teemoja paikkakunnan menneisyydestä.

14.4.8 Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 4-6

”Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä.”

 

15.4.2. Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.”

 

15.4.6 Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet vuosiluokilla 7-9, T13

”Ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa”.

Valitse osio