Valitse näkökulmasi
Materiaaleja ja tekniikoita, suunnittelua, taloja ja tiloja, maisemia, mittakaavaa… Malli antaa monipuolisen johdatuksen arkkitehtuurin osa-alueisiin ja arkkitehdin työnkuvaan. Osallistujat pääsevät kokeilemaan omia siipiään niin yksittäisen tilan kuin isomman, yhteisen kokonaisuuden luomisessa.
Paja antaa mahdollisuuden tutkia oman lähiympäristön luonnetta, ominaisuuksia ja rakennetta ja vertailla sitä muunlaisiin ympäristöihin. Yhdessä pohditaan myös erilaisten paikkojen merkityksiä, niihin liittyviä tuntemuksia, sosiaalisia vaikutuksia sekä niiden syitä.
Mittakaava ja sen käyttömahdollisuudet tulevat tutuiksi helposti lähestyttävällä ja konkreettisella tavalla. Erilaisten rakennelmien myötä esiin nousee myös monia muita geometrian perusteita, niin ongelmia kuin ratkaisujakin.
Pienoismallien suunnittelussa ja rakentelussa pääsevät luovuus ja näpertely valloilleen! Tutuiksi tulevat erilaiset materiaalit, pinnat ja tunnut sekä tekniikat yhdistää ne toisiinsa vision mukaiseksi kokonaisuudeksi.
Arkkitehtuurikasvatus – matka jaetuista kokemuksista yhteiseen kehittämiseen
Eeva Astala, Arkkitehtuurin läänintaiteilija / Taiteen edistämiskeskus
Kylä ja kaupunki -työpajassa keskiöön nousee arkkitehtuurin havainnointi ja sen merkitysten pohtiminen. Kun työskentelyn lähtökohdaksi otetaan lasten oma lähiympäristö ja siihen liittyvät tunnekokemukset, ymmärretään, että arkkitehtuuri on paljon muutakin kuin kanonisoituja monumenttirakennuksia.
Arkkitehtuuria on koko rakennettu ympäristömme, kaikki ovenkahvoista liikenneympyröihin ja kokonaisiin kaupunkeihin. Kylä ja kaupunki -työpajassa kasvaa tietoisuus siitä, että lähes koko ympäristömme on suunniteltu. Mikään ei ole sattumanvaraista, kaikesta on tehty ja tehdään päätöksiä – ja kuten tässäkin työpajassa – ryhmätyönä.
Työpajassa käsitellään erilaisten ympäristöjen luonnetta sekä erilaisia asumisen preferenssejä. Miten kylät eroavat kaupungeista? Miten hyvät paikat eroavat huonoista?
Tärkeää on oppia tunnistamaan ja tekemään näkyväksi ympäristön kokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Kokemukseen vaikuttavat niin paikkojen esteettiset, eli eri aistein havaittavat, kuin toiminnallisetkin ominaisuudet. Erityisesti epämiellyttävistä paikoista keskusteltaessa on hyvä pohtia myös, miten paikkoja voidaan parantaa. Ratkaisukeskeisyys ja olemassa olevan ympäristön kehittäminen ovat iso osa arkkitehdin työtä.
Myös lapset tekevät luovia ja teräviä havaintoja ympäristöstään. Lasten ideat ja ehdotukset voisi välittää jopa kunnan kaavoittajien tai päättäjien tietoon. Miltä kuulostaisi esimerkiksi lasten ja nuorten oma arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, joka ohjaisi osaltaan tulevaisuuden rakentamista kotipaikkakunnalla?
